Tänään
ei ollut koulua, mistä olen ikionnellinen. Kirsi-Marilla ja Waltterilla
oli kai tänään ihan normaali koulupäivä. Nauroin partaani, kun ne
aamulla kahdeksan aikaan etsivät kadonneita nokkahuilujaan ja kemian
kirjojaan. Jäin vielä puoleksi tunniksi nukkumaan niiden lähdön
jälkeen. Silloin Tiitu meinaan ilmoitti kirkkaasti, että hän tahtoo
ruokaa ja ulos. Alkaisivatpa jo treenit uudestaan, mutta ei... Pitää
odottaa vielä ensi vuoden puolelle.
Minna houkutteli tänään uimaan kanssaan, olin jo aikaisemmin sopinut
sen kanssa, että käytäisiin keskustaan. Aikomuksenani oli siis
pyöräillä kahdeksitoista Kulmikselle, mutta huomasin pyörän lukon
jäätyneen kiinni. Sen sulattamiseen ei tosin mennyt kuumalla vedellä
kauan, mutta ilmestyinpäs paikalle kaksikymmentä minuuttia myöhässä.
Olin tosin tekstannut Minnalle, että pyörän kanssa menee aikansa, joten
se siitä.
Käytiin pitkästä aikaa Hesburgerissa. Mistäköhän sieltä saa pillejä?
Eläinkaupasta ostin Tiitulle koirankeksejä maistiaiseksi, niitä kun
meillä ei oikein ruukata syödä. Tykkäsi kovasti. Kirjakaupasta löytyi
uusia välilehtiä kansioon.
Keskustasta liukastelimme uimahallille, missä vierähti se normaali
tunti. Taisin nauraa koko sen ajan, jonka vietimme siellä. Syyttäkäämme
Coca Colaa sokerihumalasta! Saunassa kukaan muu ei tuntunut viihtyvän
kauan, ei varmaankaan johtunut ei-niin-järkevistä jutuistani ("Tänne ei
saa tulla polka dots-bikineissä, jotka näyttää ihan sydämeltä. Ei siis
semmoselta lovelove-sydämeltä vaan sisälmyssydämeltä", "Jos me
istuttais tässä tarpeeksi kauan, kuivuttaisko me niin paljon, että iho
lähtis semmosina liuskoina pois?"). Ja huomasin tänään ensimmäisen
kerran, että uimahallin seinään kiinnitetyssä taideteoksen tapaisessa
jutussa on ihmisen kuvia! Jotka mielestäni kuvaavat ilmiselvästi
ihmisen kehityskaarta apinasta 1800-luvulle.
Tultuani kotiin huomasin, että Tiitu oli ystävällisesti osallistunut
remonttiin alkamalla repimään eteisen tapettia. Onneksi siitä ei ollut
kovin isoa palaa lähtenyt, työnsin sille jotain muuta purtavaa ja
odotin Kirsi-Maria kotiin tulevaksi, jotta se voisi sitten lähteä
lenkille. Se ottikin koiran mukaansa sitten kaverilleen ja annoin sille
auliisti ylijääneet rahani saadakseni kioskista kokista.
maanantai, 5. joulukuu 2005
Kommentit